Moi! Kuvagalleria toimii jälleen, joten mukava taas tehdä osia. :) Tänään tulee ehkä tämän jälkeen toinenkin osa, mutta yritän repiä Varpuloillekin uuden osan, joten katsotaan nyt.. Nyt kuitenkin osan pariin.

Moi. Te tiedättekin jo kuka mä olen? Joo, no, kuitenkin. Olen Hazel Dennis. Ja nyt on maanantaiaamu, ja näette, kuinka 'ihanaa' elämä on silloin. Vanhempani ovat juuri lähdössä töihin.

Ensimmäisenä mennään vapauttamaan kehdosta hullun lailla karjuva Gabriel.

Sitten mennään repimään vanhemmat ylös sängystä, koska niiden työauto odottaa jo pihalla...

Sitten poistetaan nörtti pikkuveli pois tietokoneen luota..

Sitten komennetaan Janika pukemaan vaatteet päälleen...

Sitten juodaan kahvia, että pysyttäisiin jotenkuten hereillä...

Sitten yritetään ehtiä vielä pikkuisen siistiytymään.

Sitten mennään kouluun. Näin se uusi, iloinen päivä alkaa. Ja ei saakeli kun väsyttää.

Pian bussi olikin jo kuolun pihassa. Me noustiin bussista ja käveltiin pihalle.

Ja ekana silmään osui tietty kukapa muu kuin rakas 'ystäväni' Josie. Ja hänen poikaystävänsä Daniel. On niin ärsyttävää, kun Josie menee ja nappaa mun eksän. Perhana, jonain päivänä mä vielä listin ton nartun, uskokaa pois.

Pian meitä kutsuttiin kohti terveystiedonluokkaa. Ruvettiin tietenkin heti katselemaan jotain ei-niin-ihanaa videoo. Hmmp.

Mutta siinä kun me sitten istuttiin persukset homeessa, mä huomasin, ettei Sammy ollenkaan keskittynyt videoon. Se tuijotti nimittäin Paulia. Mä olenkin miettinyt, että onkohan niillä kahdella jotain vispiläkauppaa. No, pitänee ottaa selvää.

TT-tunnin jälkeen sitten painuttiin pihalle.

Pian tämä ihana nuoriparimme päätti siirtyä poreammeeseen syömään toistensa naamoja. No, huvinsa kullakin, ehe ehe?

Mutta me muut, joiden järki oli vielä kunnossa, mentiin jutteleen nurmikolle.

Seuraavana vuorossa oli liikkaa. Me jouduttiin Sammyn kanssa tanssiin balettia..

ERÄÄT puolestaan pääsivät polkemaan kuntopyörää. Kyllä teki NIIN mieli pyyhkiä toi omahyväinen hymy sen kasvoilta. Mutta milläs pyyhit?

Liikkatunnin jälkeen tiedustelin Sammyltä sen ja Paulin suhteesta. "No, en mä oikein tiedä. Pauli on tosi sulonen, mutta en mä ainakaan usko että se musta välittää. Suahan se on tuijotellu."

"Mutta tästä ei sitten puhuta."

"No hei haloo, kertoisinko mä muka jollekin? Ja ei Paul mua enää tuijottele, kyllä se sua diggaa nykyään.

Vilkaisin Josieen päin, mutta tyttö oli tietenkin niin keskittynyt peilikuvaansa, ettei sitä meidän jutut kiinnostaneet.

Sitten talsittiin ruokalaan, missä keittäjämme Moona oli taas laittanut jotain. Sen ruoka oli epätavallisen hyvää kouluruoaks - sitä pysty melkein jopa syömään.

Siinä me sitten syötiin. Josie joi tietenkin jotain viiniä, se väittää ettei pysty juomaan maitoa eikä kraanavettä. Tyypillistä.

Vikalla tunnilla meillä oli sitten vuorossa matikkaa. En oikeastaan vihaa matikkaa, se on ainut kymppi mun todistuksessa. Sammy taas vihaa sitä munkin puolesta. Ja Sammystä puheen ollen.. Tyttö vaikutta AIKA tyytyväiseltä, kun pääsi Paulin viereen istumaan.

Koulun jälkeen oltiin lähdössä, Paul tuli selostaan mulle jotain, että mentäis huomenna sen kotiin bileisiin, sillä oli ilmeisesti synttärit. Ja kukapa muu sen käsipuolessa oli kuin Sammy, oikea dollarihymy kasvoillaan. Vaikka mun sydämessä tuntui pieni harmin pistos, Sammy oli silti mun paras ystävä. Päätin olla iloinen Sammyn puolesta, ja hymyilin kummallekin, ja totesin tulevani bileisiin enemmän kuin mielelläni. Kunhan en vaan joutuisi lapsenvahdiksi.

"No, heippa sitten leidit, huomisiin" poika totesi ja pussasi Sammyn kättä.

Kun Paul oli mennyt, Sammy huudahti: "Ota musta kiinni, mä lähden varmaan kohta lentoon!"

Pianpa mäkin sitten lähdin kotiin, hymyillen ja mielessäni vain ja ainoastaan.. Huomiset bileet. Sillä olisi varmaankin uutta porukkaa - ja vapaita, hyvännäköisiä poikia.

Tässä tämä osa. Ehkä tää ei ollut hyvä eikä pitkä, mutta seuraava osa toivon mukaan on. Eiköhän mun kirjoittelun sujuvuustaso taas nouse tarinan edetessä. Kommenttia kiitoksia. Aiqsu ja Hazel.